Elokuvajuhlat

Elokuvajuhlat ovat yleensä vuosittain järjestettäviä tapahtumia, joiden puitteissa esitetään vuoden aika ilmestyneitä, kiinnostavia elokuva. Monien elokuvajuhlien yhteydessä järjestetään myös kilpailu, jonka puitteissa filmit ottavat mittaa toisistaan muun muassa parhaan elokuvan, näyttelijätyön, ohjauksen, kuvauksen, musiikin tai käsikirjoituksen pohjalta.
Maailman ensimmäinen elokuvafestivaali  järjestettiin Venetsiassa vuonna 1932 ja toisen maailmansodan jälkeen elokuvajuhlat ovat olleet keskeisessä asemassa usean maan elokuvakentän kehityksessä.

ensimmainen-elokuva-festivaali

Elokuvajuhlien tutkimus

Kiinnostus elokuvajuhlien tutkimusta kohtaan on lisääntynyt erityisesti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Festivaaleilla esitettyjen paikallisten elokuvien omaleimaisuus sekoittuu kuitenkin aina globaaliin yhteisöllisyyteen. Elokuvajuhlista puhuttaessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, kuinka eri segmentit erilaisine intresseineen osallistuvat festivaaleille. Näin ollen elokuvajuhlia voisikin kuvailla erilaisten esitysten ja roolien näyttämönä, jolla elokuvantekijät, festivaalityöntekijät, markkinoijat, toimittajat ja katsojat esiintyvät erilaisine pyrkimyksineen ja oikeutuksineen.

Elokuvajuhlia on tutkittu myös instituutioina, joista on mahdollista erotella festivaalikaupungit, festivaalielokuvat ja festivaaliyhteisöt.

Elokuvajuhlien synty ja ideologiset intressit

Italialaisten elokuvien poikkeuksellisen suuri suosio niin Cannesin kuin Venetsiankin elokuvajuhlilla vaikutti omalta osaltaan sodanjälkeisen uusrealistisen liikkeen syntyyn. Akira Kurowsawan Rashomon-elokuvallaan voittama Kultainen leijona -palkinto vuoden 1951 Venetsian elokuvajuhlilla keskitti puolestaan huomiota yhä enenevissä määrin japanilaisiin elokuviin. Samaisena vuonna Yhdysvaltojen ensimmäinen taide-elokuviin keskittyvä festivaali sai alkunsa New Yorkissa Woodstockin American Art Film -festivaalin myötä. Elokuvajuhlat alkoivat muotoutua maailmanlaajuiseksi käsitteeksi.

Geopoliittiset intressit vaikuttivat voimakkaasti ensimmäisen aallon eurooppalaisten elokuvajuhlien sisältöön ja kehitykseen aina 1960-luvun puoliväliin asti. Muun muassa fasismi oli vääjäämättä läsnä Venetsian elokuvajuhlien alkutaipaleen aikana etenkin 1930-luvun lopulla. Kylmä sota väritti puolestaan vuonna 1951 perustettujen Berliinin elokuvajuhlien alkutaivalta.

Poliittiset agendat ja intressit vaikuttivat paitsi elokuvafestivaalien sisällölliseen ohjailuun myös kulttuurisiin pyrkimyksiin, taloudellisiin päämääriin sekä tiettyihn kansainvälisiin tavoitteisiin. Elokuvafestivaalien historiaa tutkittaessa on keskitytty myös siihen, että elokuvatjuhlat ovat tarjonneet keskeisen foorumin erilaisille vähemmistöryhmille muun muassa feministi- ja queer -ja monikulttuurisuutta käsittelevien festivaalien puitteissa.

FIAPF (International Federation of Film Producers Associations)

FIAPF on vuonna 1933 Pariisissa perustettu organisaatio, joka koostuu 36 jäsenyhdistyksestä, jotka edustavat 30 johtavaa audiovisuaaliseen tuotantoon erikoistunutta maata. FIAPF vastaa muun muassa eri elokuvajuhlien säännöstelystä ja valvonnasta.

FIAPF:in laajaan tehtäväkenttään kuuluu, että organisaatio auttaa tuottajia luomaan ja koordinoimaan muun muassa näihin aihepiireihin liittyviä toimintoja: Copyright-oikeuksia, piratismin vastaista työtä, digitaaliteknologian kehitystä, elokuvien julkista ja yksityistä rahoituspohjaa, sekä kauppakysymyksiä.

Elokuvajuhlien rahoituksesta

Elokuvajuhlien joukkoon mahtuu muiden kulttuuritapahtumien tavoin niin voittoa tavoittelevia kuin lähinnä talkoopohjaltakin toimivia festivaaleja. Suuret, tunnetut elokuvajuhlat työllistävät festivaalihenkilökuntaa vuoden ympäri.

Joillakin suurimmilla ja merkittävimmillä elokuvajuhlilla on käytäntö, että etenkin tuntemattomammat elokuvantekijät maksavat eräänlaisen pääsymaksun siitä, että heidän elokuvansa otetaan tapahtuman ohjelmistoon. Sponsoreilla on myös merkittävä osuutensa elokuvajuhlien rahoituksessa. Viime vuosina kasinojättiläiset ovat ryhtyneet sponsoroimaan elokuvajuhlia, mm. leo vegas on tukenut elokuvajuhlia hyvinkin avokätisesti.

Elokuva pitää pintansa

Elokuvajuhlien historia sai alkunsa jo 1930-luvun alussa Vanhalla mantereella, mutta festivaaliperinne on levinnyt vuosikymmenen saatossa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Nykyisin jokaisessa maanosassa järjestetään vuosittain elokuvajuhlia, joihin osallistuu ihmisiä ympäri maailmaa. Myös Suomessa järjestetään useita, eri teemoihin porautuvia elokuvajuhlia, jotka eivät suinkaan rajoitu pelkästään elokuviin: elokuvafestivaalien yhteydessä järjestetään nimittäin useita muita oheistapahtumia, joihin lukeutuvat muun muassa seminaarit, keskustelutilaisuudet ja erilaiset työpajat. Useilla festivaaleilla ohjelmaa ja erilaisia aktiviteetteja on tarjolla myös lapsille ja nuorille.

Elokuvafestivaalien valtava suosio on hyvä osoitus siitä, että elokuva taiteenlajina on onnistunut uusiutumaan ja säilyttämään tenhovoimansa sukupolvesta toiseen. Elokuvien suosio selittynee osittain myös sillä, että audiovisuaalinen kerronta onnistuu välittämään jotakin olennaista paitsi menneestä, myös ympäröivästä maailmasta ja jopa tulevaisuudesta. Vuosi vuodelta suositummat dokumenttielokuvat tarjoavat puolestaan mahdollisuuden kurkistaa erilaisiin todellisuuksiin, joihin ei välttämättä muuten saisi minkäänlaista kosketusta.